Taistele härkäsammakkoa vastaan: Vapaaehtoiset sukeltajat toiminnassa!

Taistele härkäsammakkoa vastaan: Vapaaehtoiset sukeltajat toiminnassa!

Karlsruhen pohjoispuolella, Linkenheim-Hochstettenin idyllisessä ympäristössä taistelu invasiivista härkäsammakkoa vastaan ​​kuumenee. Kotoperäiset sammakkoeläinlajit tuntevat olonsa kotoisaksi alueella, mikä on todellinen ongelma. Pohjois-Amerikan härkäsammakko (Lithobates catesbeianus), joka tuotiin tänne 1990-luvulla ja voi kasvaa jopa 20 cm:n kokoiseksi ja painaa lähes 1 kg, ei sisällä luonnollisia petoeläimiä ja on uhka kotoperäisille lajeille. Tämän lajin torjunta on siksi ykkösprioriteetti SWR.

Härkäkannan hallitsemiseksi käynnistetään innovatiivinen tutkimusprojekti, jossa käytetään jäljittäjiä ja erikoiskoulutettuja koiria. 19 vapaaehtoista sukeltajaa kerää parhaillaan härkäsammakkopäitä Streitköpflen louhoslammikolta saadakseen lisätietoa tämän haitallisen lajin leviämisestä. Valtiosihteeri Andre Baumann Baden-Württembergin ympäristöministeriöstä on aktiivisesti kiinnostunut tapahtumista ja tukee toimenpiteitä.

Taistelumenetelmät

Toimenpiteet härkäsammakon torjumiseksi ovat erilaisia. Virkistyssukeltajat ja biologit käyttävät pienikaliiperisia aseita eläinten poistamiseen. Vuodesta 2016 lähtien louhosjärvestä on pyydetty keskimäärin 4 500 nuijapäistä vuodessa. Vain 20 minuutissa sukeltajat voivat noutaa vedestä jopa 330 nuijapäistä. Lisääntyvien naaraiden kattavan poistamisen pitäisi auttaa estämään kestävästi munintaa.

Mutta ei vain sukeltaminen ole asialistalla: syksystä 2025 alkaen lajinhakukoiria käytetään myös härkäsammakkojen jäljittämiseen talvimajoissaan. Karlsruhen alueneuvosto katsoo olevansa velvollinen panemaan aktiivisesti täytäntöön laissa määrätyt toimenpiteet tämän torjumiseksi. Vaikka härkäsammakon sukupuuttoon kuolemista pidetään epätodennäköisenä, kaupungin tavoitteena on hallita ja vähentää sen kantaa.

Kritiikkiä ja haasteita

Valvontamenetelmiä ei kuitenkaan hyväksytä vain. Jotkut kalastajat ovat huolissaan ja uskovat, että toimenpiteet ovat tehottomia. Alueneuvosto on kuitenkin itsepintainen, kun on kyse tasapainon säilyttämisestä haitallisten lajien torjunnan ja kotoperäisten eläinten suojelun välillä. Louhoslammen ympäristöä pidetään vahvana sammakkoeläinten levinneisyysalueena, ja täällä vaaditaan sekä asiantuntijoita että vapaaehtoisia todistamaan taitonsa.

Härkäsammakko leviää paitsi paikallisesti, myös koko Reinin tasangolla, kuten Süddeutsche raportoi. Tuleva tutkimus, joka kestää vuoteen 2026 ja jossa eläimet varustetaan jopa lähettimillä, auttaa ymmärtämään paremmin niiden käyttäytymistä ja liikkeitä. Luonto louhosjärven ympärillä on sekä eloisaa että haastavaa, haikarat kiertelevät järven yllä ja taustalla on kalastusalusten ääniä ja satunnaisia ​​laukauksia läheisestä ammuskerrasta.

Invasiivisten lajien kohtaamalla haasteella ei ole vain ekologinen vaan myös sosiaalinen ulottuvuus alueelle. Onnistunut härkäsammakon hoito ei voisi taata vain alkuperäisten lajien säilymistä pitkällä aikavälillä, vaan myös varmistaa alueen elämänlaadun.