Ulmin vakoojateatteri: Helmut Reischin mukaansatempaava tarina!

Ulmin vakoojateatteri: Helmut Reischin mukaansatempaava tarina!

Ulmin teatterissa esitetään parhaillaan näytelmää "Taksi sinne", joka perustuu jännittävään saksalais-saksalaiseen nykyhistoriaan. Tässä teoksessa katsojat oppivat poikkeuksellisen tarinan taksinkuljettajasta, joka työskenteli vakoojana molemmissa Saksan osavaltioissa. Lavalla esiintyvä päähenkilö on nimeltään Helmut, kun taas taustalla olevan miehen oikea nimi on Herrmann Reisch, 74-vuotias nykytodistaja Alb-Donaun alueelta. Reisch eli elämää, joka paljastaa paljon sen ajan poliittisista sotkuista. SWR:n mukaan hän raportoi, että hänen toimintansa agenttina alkoi vuonna 1979, kun eräs "Ingo" lähestyi häntä, joka tarvitsi Ulmin kaupunkikartan. Tämä ensimmäinen kontakti johti hänet suoraan vakoilun monimutkaiseen maailmaan.

Reisch, joka työskenteli kaksoisagenttina DDR:ssä ja liittovaltion perustuslain suojeluvirastossa, pani merkille amerikkalaisten kuljetusajoneuvojen rekisterikilvet, jotka oli kytketty Pershing I -ohjuksiin, jotka oli sijoitettu entiseen Wileyn kasarmiin Neu-Ulmiin. Hän välitti keräämänsä tiedot DDR:lle ja Länsi-Saksan perustuslain suojeluvirastolle. Lopulta hän sai DDR:ltä maksuja D-markeina ja perustuslain suojeluvirastolta lisäsummia näistä tiedoista. Tämä kaikki tapahtui aikana, jolloin idän ja lännen välinen maailma oli salaisten palveluiden rautaisessa otteessa, ja Reisch koki omakohtaisesti, kuinka vaarallista tämä työ voi olla. Tämä monipuolinen tarina esitetään näytelmässä jännittävällä tavalla, eikä ihme, että 13 esitystä on loppuunmyyty ennen ensi-iltaa.

Elämä salaisten palvelujen varjossa

Herrmann Reischin kokemukset eivät ole vain osa teatteria, vaan ne otetaan myös hyvin vastaan ​​erilaisilla luennoilla. ERH Donau - Iller -toverikunnan yleiskokouksen aikana Reisch kertoi petollisista kokemuksistaan ​​DDR:n valtion turvallisuusministeriössä ja Saksan liittotasavallan tiedustelupalvelussa vuosina 1979–1984. Reisch tutustui menetelmiinsä, joissa hän ei vain kerännyt tietoa, vaan myös otti valokuvia ja lähetti. "Perheeni ajatteleminen antoi minulle voimaa selviytyä", hän selitti kuvaillessaan Stasi-järjestelmän mielivaltaisuutta luennolla. Tässä tapahtumassa palkittiin DBwV:n pitkäaikaisia ​​jäseniä, jotka olivat palvelleet 50 tai 60 vuotta, ja heille annettiin uskollisuustodistukset.

Mutta tämän vakoilutoiminnan pimeä puoli ei ollut poissa. Vuonna 1983 Reisch paljastettiin ja tuotiin oikeuden eteen. Hän joutui kohtaamaan DDR:n vankilajärjestelmän raakoja olosuhteita pahamaineisessa Bautzenin vankilassa ja Hohenschönhausenin Stasin vankilassa. Hän kuvailee 12 vuoden vankilassaoloaan traumatisoivaksi, jolle on ominaista tiukka valvonta ja huonot olosuhteet. Lopulta kuitenkin vankien vaihto vuonna 1987 toisi hänelle takaisin vapauden valon. Siitä lähtien Reisch on jakanut tarinansa ei vain terapiana, vaan myös kouluttaakseen muita Saksan menneisyyden synkistä luvuista.

Taiteen ja historiallisen tietoisuuden yhteys ei näy ainoastaan ​​tuotannossa, vaan se inspiroi myös keskustelua kouluissa ja tapahtumissa, joissa Reisch on aktiivinen. 74-vuotias mies antaa elämäntarinallaan jokaiselle häntä kuuntelevalle syvän käsityksen kylmän sodan aikakaudesta ja salaisten palvelujen yhteyksistä. Vierailu Ulmin teatteriin ei siis ole vain kulttuuritapahtuma, vaan myös kutsu muistaa ja pohtia omia historiallisia juuria.